Sanonnan mukaan raha ei tuo onnea, mutta välttämättömyys se on myös opiskelijan elämässä. Mikä on totuus opiskelijan taloudellisesta tilanteesta vuonna 2018? Onko opiskelijoilla niin sanotusti "matti kukkarossa"? Vai pystyykö opintotuella ja asumistuella pärjäämään laskujen kasaantuessa joka kuukausi? Mihin sitä rahaa oikeasti kuluu kuukauden aikana ja paljonko sitä voi korkeakouluopiskelijana oikein saada Kelalta? Tässä sinulle pieni tiivistys asiasta!
Opintotuki
Kelan opintotuki koostuu opintorahasta ja mahdollisesta opintolainasta. Opintorahan määrään vaikuttava ikä, asutko itsenäisesti vai vanhempasi luona, oletko avioliitossa tai onko sinulla lapsia. Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 250,28€ jokaista kuukautta kohden, jolloin opiskelee. Kela maksaa opintorahan opiskelijan tilille joka kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä, jos päivä osuu esimerkiksi viikonlopulle.
Opintolaina on valtion takaama laina ja jos Kela myöntää sinulle takauksen, voit hakea opintolainaa omasta pankistasi. Sovit opintolainan korosta ja takaisinmaksusta oman pankkisi kanssa. Korkeakouluopiskelijalle myönnetty opintolaina on 650€/kk. Lainatakausta haetaan Kelan verkkosivujen kautta ja itse lainaa takauksen myöntämisen jälkeen omasta pankista.
Kelalla on opintolainaan myös niin sanottu porkkana opiskelijoille, sillä voit saada opintolainahyvityksen, mikä tarkoittaa sitä, että Kela maksaa osan opintolainastasi takaisin. Tähän on vaatimuksena, että olet aloittanut korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen, suoritat tutkinnon määräajassa ja sinulla on opintolainaa yli 2500€.
Enimmäistukiaika yliopisto-opinnoissa riippuu tutkintosi laajuudesta. Yleisimmin yliopistotutkinto koostuu alemmasta tutkinnosta (180op) ja ylemmästä tutkinnosta (120op). Tukikuukaudet lasketaan siten, että jokainen lukuvuosi vastaa 60 op = 9 tukikuukautta. Yhteismäärään lisätään vielä 3 tukikuukautta, jolloin enimmäistukiaika on kokonaisuudessaan 48 tukikuukautta. Niistä 30 on varattu alemman tutkinnon suorittamiseen ja ylempään tutkintoon 21 tukikuukautta. Voit tarkastaa oman enimmäistukiaikasi tästä linkistä.
Asumistuki
Nykyisin opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki ei vaikuta opintotuen saamiseen eikä sitä huomioida tulona opintotuessa. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhtenäisesti. Samaan ruokakuntaan kuuluvat esim. samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset tai yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt.
Kela laskee Jyväskylässä yhden hengen ruokakunnan enimmäisasumismenoksi 390€/kk ja kahden hengen enimmäisasumismenoksi 570€/kk. Jos asumiskustannukset menevät tämän summan yli, lasketaan Kelan tuki enimmäisasumismenon mukaan. Asumistuki on 80% enimmäisasumismenoista eli esimerkiksi yhden hengen ruokakunnassa 390€ x 0,8 = 312€/kk.
Kelan nettisivuilta löydät laskurit, joilla laskea, paljonko opintotukea tai asumistukea sinä mahdollisesti tulisit saamaan.
Työnteko opiskelun ohella
Opiskelut ja työnteko on mahdollista yhdistää, mutta opintotukea nostaessa on muistettava, että silloin on kalenterivuodelle henkilökohtainen vuosituloraja. Vuonna 2018 ja 2019 vuosituloraja on esimerkiksi 9 tukikuukautta käyttäessä 11 973€.Vuosituloraja lasketaan niin, että jokaista tukikuukautta kohden voi olla maksimissaan 667€ ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1990 € tulot.
Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa kokonaisuudessaan?
Parhaiten asiat aukeavat yleensä esimerkkien kautta, joten tarkastellaan ensin Olavi Opiskelijan tilannetta.
Olavi Opiskelijan tilille putoaa joka kuukausi opintorahaa 250,28€. Olavi asuu KOAS opiskelija-asuntoloilla yksiössä ja maksaa vuokraa 398€/kk. Olavilla ei ole muita tuloja, mutta hänellä on jonkin verran säästöjä kesätöistä. Opintolainaa Olavi ei ole nostanut. Asumistukea Olavi saa 312€/kk. Kelalta Olavi saa siis yhteensä 562,28€/kk ja siitä vuokranmaksuun menee 398€, jolloin hänelle jää muihin kuluihin 164,28€/kk. Lisäksi hän käyttää tarvittaessa kesätöistä kertyneitä säästöjä.
Anna ja Antti Avopari asuvat yksityisessä vuokrakaksiossa ja maksavat vuokraa 670€/kk. Kumpikaan ei käy töissä opiskelujen ohella. Anna on nostanut opintolainan, jolloin hänellä on kuukaudessa käytettävissään 250,28€ opintorahaa ja 650€ opintotukea. Antti saa myös 250,28€ opintorahaa. Anna ja Antti muodostavat yhteisen ruokakunnan, joten he saavat asumistukea 456€/kk. He jakavat asumistuen tasan, jolloin kummallakin on käytettävissään 228€ siitä. Täten Antilla on käytettävissä yhteensä 478,28€/kk, Annalla 1128,28€/kk. Vuokra maksetaan puoliksi (335€ per henkilö), jolloin Antille jää sen jälkeen muuhun käyttöön 143,28€ ja Annalle 793,28€.
Mitä muita kuluja opiskelijalla voi olla kuin vuokranmaksu?
Opiskelija-asunnoissa useimmiten vuokraan kuuluu jo erinäisiä asioita kuten vesimaksu ja internet-yhteys. Näin ei ole kuitenkaan yksityisellä vuokra-asunto puolella, joten vuokran lisäksi maksuun voi tulla mm. sähkö, vesi, saunavuoro ja internet-yhteys. Ne kerryttävät opiskelijan kuukausittaisia kuluja yksilöllisesti.
Yliopistossa opiskelu on Suomessa siinä mielessä edullista, että meidän ei tarvitse maksaa kalliita lukuvuosimaksuja. Kuuluakseen Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskuntaan tulee opiskelijan maksaa 130,50€ lukuvuoden kattava jäsenmaksu. Opiskelijakortin tai opiskelijakortti-sovelluksen hankkimisesta kertyy opiskelijalle ensimmäisellä kertaa hieman kuluja (2,90-32,10€). Opiskelijaravintoloissa ruokailu maksaa opiskelukorttia näyttämällä 2,60€.
Paikallisbussilla liikkuessa yksittäisliput maksavat 3€ ja lippu on voimassa tunnin ajan ostohetkestä. Bussikortti on suhteessa edullisempi vaihtoehto, jos liikut usein bussilla. Tällöin matkalle jää hintaa 1,70€. Kausilippu opiskelijalle 30 päiväksi maksaa 51€. Lisää tietoa lippuhinnoista Jyväskylän paikallisliikenteen Linkin nettisivuilta.
Oman kokemukseni mukaan opiskelija pärjää rahallisesti, mutta se vaatii valintoja ja toisinaan myös budjetointia. Omat menot ja kulut on pystyttävä suhteuttamaan tuloihin. Jos haluaa matkustella ja käydä useammin ulkona syömässä, silloin esimerkiksi työntekoa voi joutua harkitsemaan opintojen oheen. Jokainen tekee oman näköiset valinnat sen suhteen kokeeko esimerkiksi opintolainan nostamista hyödylliseksi. Tsemppiä kaikille uusille opiskelijoille asuntojen metsästykseen ja muistakaa laittaa opintotukihakemukset ajoissa eteenpäin!
- Ida-Sofia
Opintotuki
Kelan opintotuki koostuu opintorahasta ja mahdollisesta opintolainasta. Opintorahan määrään vaikuttava ikä, asutko itsenäisesti vai vanhempasi luona, oletko avioliitossa tai onko sinulla lapsia. Itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 250,28€ jokaista kuukautta kohden, jolloin opiskelee. Kela maksaa opintorahan opiskelijan tilille joka kuukauden 1. päivänä tai sitä seuraavana pankkipäivänä, jos päivä osuu esimerkiksi viikonlopulle.
Opintolaina on valtion takaama laina ja jos Kela myöntää sinulle takauksen, voit hakea opintolainaa omasta pankistasi. Sovit opintolainan korosta ja takaisinmaksusta oman pankkisi kanssa. Korkeakouluopiskelijalle myönnetty opintolaina on 650€/kk. Lainatakausta haetaan Kelan verkkosivujen kautta ja itse lainaa takauksen myöntämisen jälkeen omasta pankista.
Kelalla on opintolainaan myös niin sanottu porkkana opiskelijoille, sillä voit saada opintolainahyvityksen, mikä tarkoittaa sitä, että Kela maksaa osan opintolainastasi takaisin. Tähän on vaatimuksena, että olet aloittanut korkeakouluopinnot 1.8.2014 tai sen jälkeen, suoritat tutkinnon määräajassa ja sinulla on opintolainaa yli 2500€.
Enimmäistukiaika yliopisto-opinnoissa riippuu tutkintosi laajuudesta. Yleisimmin yliopistotutkinto koostuu alemmasta tutkinnosta (180op) ja ylemmästä tutkinnosta (120op). Tukikuukaudet lasketaan siten, että jokainen lukuvuosi vastaa 60 op = 9 tukikuukautta. Yhteismäärään lisätään vielä 3 tukikuukautta, jolloin enimmäistukiaika on kokonaisuudessaan 48 tukikuukautta. Niistä 30 on varattu alemman tutkinnon suorittamiseen ja ylempään tutkintoon 21 tukikuukautta. Voit tarkastaa oman enimmäistukiaikasi tästä linkistä.
Asumistuki
Nykyisin opiskelijat kuuluvat yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki ei vaikuta opintotuen saamiseen eikä sitä huomioida tulona opintotuessa. Kela maksaa asumistuen ruokakunnalle yhtenäisesti. Samaan ruokakuntaan kuuluvat esim. samassa asunnossa asuvat lähisukulaiset tai yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt.
Kela laskee Jyväskylässä yhden hengen ruokakunnan enimmäisasumismenoksi 390€/kk ja kahden hengen enimmäisasumismenoksi 570€/kk. Jos asumiskustannukset menevät tämän summan yli, lasketaan Kelan tuki enimmäisasumismenon mukaan. Asumistuki on 80% enimmäisasumismenoista eli esimerkiksi yhden hengen ruokakunnassa 390€ x 0,8 = 312€/kk.
Kelan nettisivuilta löydät laskurit, joilla laskea, paljonko opintotukea tai asumistukea sinä mahdollisesti tulisit saamaan.
Työnteko opiskelun ohella
Opiskelut ja työnteko on mahdollista yhdistää, mutta opintotukea nostaessa on muistettava, että silloin on kalenterivuodelle henkilökohtainen vuosituloraja. Vuonna 2018 ja 2019 vuosituloraja on esimerkiksi 9 tukikuukautta käyttäessä 11 973€.Vuosituloraja lasketaan niin, että jokaista tukikuukautta kohden voi olla maksimissaan 667€ ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1990 € tulot.
Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa kokonaisuudessaan?
Parhaiten asiat aukeavat yleensä esimerkkien kautta, joten tarkastellaan ensin Olavi Opiskelijan tilannetta.
Olavi Opiskelijan tilille putoaa joka kuukausi opintorahaa 250,28€. Olavi asuu KOAS opiskelija-asuntoloilla yksiössä ja maksaa vuokraa 398€/kk. Olavilla ei ole muita tuloja, mutta hänellä on jonkin verran säästöjä kesätöistä. Opintolainaa Olavi ei ole nostanut. Asumistukea Olavi saa 312€/kk. Kelalta Olavi saa siis yhteensä 562,28€/kk ja siitä vuokranmaksuun menee 398€, jolloin hänelle jää muihin kuluihin 164,28€/kk. Lisäksi hän käyttää tarvittaessa kesätöistä kertyneitä säästöjä.
Anna ja Antti Avopari asuvat yksityisessä vuokrakaksiossa ja maksavat vuokraa 670€/kk. Kumpikaan ei käy töissä opiskelujen ohella. Anna on nostanut opintolainan, jolloin hänellä on kuukaudessa käytettävissään 250,28€ opintorahaa ja 650€ opintotukea. Antti saa myös 250,28€ opintorahaa. Anna ja Antti muodostavat yhteisen ruokakunnan, joten he saavat asumistukea 456€/kk. He jakavat asumistuen tasan, jolloin kummallakin on käytettävissään 228€ siitä. Täten Antilla on käytettävissä yhteensä 478,28€/kk, Annalla 1128,28€/kk. Vuokra maksetaan puoliksi (335€ per henkilö), jolloin Antille jää sen jälkeen muuhun käyttöön 143,28€ ja Annalle 793,28€.
Mitä muita kuluja opiskelijalla voi olla kuin vuokranmaksu?
Opiskelija-asunnoissa useimmiten vuokraan kuuluu jo erinäisiä asioita kuten vesimaksu ja internet-yhteys. Näin ei ole kuitenkaan yksityisellä vuokra-asunto puolella, joten vuokran lisäksi maksuun voi tulla mm. sähkö, vesi, saunavuoro ja internet-yhteys. Ne kerryttävät opiskelijan kuukausittaisia kuluja yksilöllisesti.
Yliopistossa opiskelu on Suomessa siinä mielessä edullista, että meidän ei tarvitse maksaa kalliita lukuvuosimaksuja. Kuuluakseen Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskuntaan tulee opiskelijan maksaa 130,50€ lukuvuoden kattava jäsenmaksu. Opiskelijakortin tai opiskelijakortti-sovelluksen hankkimisesta kertyy opiskelijalle ensimmäisellä kertaa hieman kuluja (2,90-32,10€). Opiskelijaravintoloissa ruokailu maksaa opiskelukorttia näyttämällä 2,60€.
Paikallisbussilla liikkuessa yksittäisliput maksavat 3€ ja lippu on voimassa tunnin ajan ostohetkestä. Bussikortti on suhteessa edullisempi vaihtoehto, jos liikut usein bussilla. Tällöin matkalle jää hintaa 1,70€. Kausilippu opiskelijalle 30 päiväksi maksaa 51€. Lisää tietoa lippuhinnoista Jyväskylän paikallisliikenteen Linkin nettisivuilta.
Oman kokemukseni mukaan opiskelija pärjää rahallisesti, mutta se vaatii valintoja ja toisinaan myös budjetointia. Omat menot ja kulut on pystyttävä suhteuttamaan tuloihin. Jos haluaa matkustella ja käydä useammin ulkona syömässä, silloin esimerkiksi työntekoa voi joutua harkitsemaan opintojen oheen. Jokainen tekee oman näköiset valinnat sen suhteen kokeeko esimerkiksi opintolainan nostamista hyödylliseksi. Tsemppiä kaikille uusille opiskelijoille asuntojen metsästykseen ja muistakaa laittaa opintotukihakemukset ajoissa eteenpäin!
- Ida-Sofia
Opiskelijan talous - pelkkää kaurapuuroa?
Reviewed by JYU Opiskelijalähettiläät
on
5.03
Rating:
Kela:"Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakoulututkinto-opintonsa 1.8.2014 tai sen jälkeen".Lähde: https://www.kela.fi/opintolainahyvitys
VastaaPoista