Yliopistosanastoa

Yliopistoon, siellä opiskeluun ja yleisemmin yliopiston käytänteisiin liittyy monia tarpeellisia käsitteitä, joista yliopistoon tullessa kannattaa olla ainakin jonkinlainen käsitys. Tähän tekstiin on koottu joitakin keskeisimpiä yliopistomaailmassa tarpeellisia käsitteitä ja niiden määritelmiä. Näillä pääsee opinnoissa hyvin alkuun, eikä jo yliopistomaailmassa tai -kuplassa elävillekään varmasti tee pahaa kerrata näitä!

Opiskelu

Luento

Tavanomaisin opetustilanne, jossa luennoitsija opettaa joskus suurtakin määrää opiskelijoita kerralla. Luennoilla ei yleensä tehdä minkäänlaisia harjoitustehtäviä, vaan näitä varten järjestetään muita tilaisuuksia, esimerkiksi demoja. Luennoilla on useimmiten sopivaa kysyä opetetuista asioista kuten lukiossakin. Kuitenkin massaluennoilla, joille saattaa osallistua jopa useampi sata opiskelijaa, keskeyttäminen saattaa olla hankalaa. Yleensä luennoitsijan kanssa voi kuitenkin vapaasti mennä keskustelemaan luennon päätyttyä. Luennoilla ei usein ole läsnäolopakkoa – poissa ollessaan opiskelijalla on velvollisuus ”hankkia vastaavat tiedot muulla tavoin”. Läsnäolopakot vaihtelevat kuitenkin aloittain, ja joillakin aloilla, kuten esimerkiksi kaikissa kielissä ja musiikilla luennoilla käyminen on pakollista. Luennoitsijat tiedottavat mahdollisista läsnäolopakoista joko kurssien alussa tai kurssikuvauksissa.

Demo

Luentoihin tai muuhun opiskeluun liittyvä harjoitustilanne. Alasta riippuen demoja varten saatetaan joko tehdä tehtäviä etukäteen ja käydä siellä tarkastamassa ne, tai sitten sinne mennään tekemään tehtäviä. Demoissa sovelletaan käytäntöön luennoilla opittuja asioita, esimerkiksi lasketaan käyttäen luennoilla opittuja menetelmiä.

Ryhmä

Tämä tarkoittaa usein jonkinlaista demon ja luennon välimuotoa, tai sitten vain läsnäolopakollista luentomaista tilaisuutta (myös suurryhmä). Ryhmä-tyyppiset oppimistilanteet ovat usein lähellä lukiomaisia oppitunteja, eli ryhmässä saatetaan sekä opiskella teoriaa että tehdä tehtäviä. Ryhmiä voi myös olla joillain osittain massaluentona järjestettävillä kursseilla, jolloin niillä tuskin opetellaan teoriaa. On kuitenkin huomioitava, että ”ryhmä” sanana on niin usein ja monessa yhteydessä käytetty, että tämä määritelmä ei varmasti ole ainoa oikea.

Perusopinnot

Ensimmäiset opinnot, joita yliopistossa suoritetaan. Nämä ovat useimmiten noin 25 opintopisteen laajuiset, mikä tarkoittaa vajaan yhden lukukauden opiskelupanosta. Perusopinnot ovat luonteeltaan yleistajuisia, eikä niiden suorittaminen vaadi erityisempiä pohjatietoja. Nimensä mukaisesti perusopinnoissa opiskellaan kunkin alan perusteita. Myös sivuaineen tai valinnaisen aineen opiskelu aloitetaan perusopinnoilla.

Aineopinnot

Yleensä perusopintojen jälkeen suoritettavat opinnot. Laajuus vaihtelee aloittain paljon. Aineopinnoissa siirrytään perusteiden opiskelusta joko uudempaan tutkimukseen tai yleisemmin alan sisältöihin tutustumiseen. Aineopinnot vaativat usein pohjaksi perusopintojen suorittamisen.

Syventävät opinnot
Perusopintojen ja aineopintojen jälkeen suoritettavat opinnot, jotka käydään maisterivaiheessa. Syventävissä opinnoissa nimensä mukaisesti syvennetään oman alan (tai sivuaineen) asiantuntemusta perus- ja aineopintotasoa pidemmälle.

Akateeminen vartti

Yliopistoissa yleinen käytäntö, jonka mukaisesti luennot, demot ja jotkin muut tilaisuudet alkavat tavallisemmin viisitoista minuuttia yli tasatunnin, eikä tasalta. Käytännössä siis klo 10 alkava luento alkaa tosiasiassa klo 10.15. Tämä ei päde tentteihin, jotka aloitetaan lähes aina tasalta. Lisäksi esimerkiksi erilaiset kokoukset ja muut opiskeluun suoranaisesti liittymättömät tilaisuudet alkavat usein tasalta.

HOPS

Henkilökohtainen opintosuunnitelma, johon suunnitellaan opintoja ja niiden etenemistahtia. Tämä ei ole ehdoton, mutta toimii hyvänä ohjenuorana omien opintosuoritusten tarkastelemiseen.

Essee

Asiatyylinen, pohdiskeleva lyhyehkö teksti, jossa näytetään omaa asiantuntemusta johonkin aiheeseen liittyen. Esseitä kirjoitutetaan aineistojen, luentojen tai molempien pohjalta. Opiskelija voi usein tentaattorin kanssa sopia myös muiden, kuin ohjeellisten lähdeaineistojen käytöstä niin halutessaan.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirjassa yhdistetään usein luentojen asioita ja annettuja oheisaineistoja sekä mahdollisesti esimerkiksi videoita, ja käsittely etenee aihepiireittäin. Tärkein ero esseeseen on se, että luentopäiväkirjassa käydään lävitse kaikki kurssin aihepiirit, kun taas esseessä keskitytään usein yhteen, joskus suppeaankin aihepiiriin. Esseeaiheeseen opiskelija pystyy myöskin vaikuttamaan laajemmin.

eTentti

Sähköinen tentti, jonka opiskelija voi käydä suorittamassa erityisissä eTenttitiloissa haluamanaan ajankohtana tilojen ollessa avoinna. Tätä varten eTenttitilasta täytyy varata etukäteen tietokone.

Verkkotentti

Sähköinen tentti, jonka opiskelija voi suorittaa vaikka kotoa käsin. Verkkotentit järjestetään usein Moodle-alustalla, ja ne ovat avoinna ja suoritettavissa tietyn aikaa. Toisin kuin eTentissä, verkkotentissä voi luonnollisesti pitää materiaaleja lähettyvillä tenttitilanteessa, joskin ajan ollessa rajallinen niiden täytyy olla siihen mennessä jo opiskeltuna.

Kandidaatintutkinto (bachelor’s degree)

Alempi korkeakoulututkinto, jonka laajuus on useimmiten 180 opintopistettä. Tutkinto koostuu perus- yleis- ja aineopinnoista sekä valinnaisista opinnoista, esimerkiksi ns. sivuaineista. Tutkintoon kuuluu myös kandidaatintutkielman tekeminen.

Maisterintutkinto (master’s degree)

Ylempi korkeakoulututkinto, joka koostuu syventävistä opinnoista sekä mahdollisesti harjoittelusta ja / tai valinnaisista opinnoista. Tutkintoon kuuluu myös pro gradu -tutkielman tekeminen.

YTHS

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö, jonka piiriin kuuluu kaikkien yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuolto. Vuodesta 2021 lähtien myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat YTHS:n terveydenhuollon piirissä.

Akateeminen vapaus

Periaate, jonka mukaan opiskelija on vapaa tekemään itsenäisiä päätöksiä opintojensa suhteen, ja opintojen eteneminen on ensisijaisesti kiinni opiskelijasta itsestään. Siihen liittyy vastuuta esimerkiksi opintojen etenemisestä ja ajoissa valmistumisesta. Lisäksi opiskelijalla on esimerkiksi oikeus antaa perusteltua palautetta opetuksesta.

Organisaatio

Tiedekunta

Yliopiston hallinnollinen yksikkö, johon kuuluvat keskenään lähekkäisten tieteiden laitokset. Tiedekuntaa johtaa dekaani. Jyväskylän yliopistossa tiedekuntia on kuusi: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen, Informaatioteknologia, Kasvatustieteet ja psykologia, Kauppakorkeakoulu, Liikuntatieteellinen ja Matemaattis-luonnontieteellinen.

Laitos

Yliopiston hallinnollinen yksikkö, jonka vastuulla on yhden tai useamman tieteenalan opetus ja tutkimus. Esimerkiksi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos kuuluu Humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylän yliopistossa.

Henkilökunta

Professori

Yliopiston ylimmät opetus- ja tutkimustehtävissä työskentelevät henkilöt.

Lehtori ja yliopisto-opettaja

Pääsääntöisesti opettavat yliopistossa. Työnkuvat saattavat pitää sisällään myös tutkimuksen tekemistä.

Tutkija

Nimikkeen mukaisesti tutkijat tekevät pääasiassa tutkimusta, mutta myös he opettavat jonkin verran.

Koulutussuunnittelija

Koulutussuunnittelijalle kuuluu monia eri tehtäviä, joista opiskelijalle näkyvimmät ovat varmasti yleisen opinto-ohjauksen ja HOPS-ohjauksen tarjoaminen sekä suoritusten korvaavuusasiat (esimerkiksi vanhasta opetussuunnitelmasta uuteen tai muiden korkeakouluopintojen hyväksiluku). Koulutussuunnittelija on vähän kuin yliopistolaisten opo.

Jyväskylän yliopistossa käytössä olevia verkkoalustoja

Sisu

Sisun kautta hoidetaan esimerkiksi kurssi-ilmoittautumiset, HOPS:n tekeminen ja lukujärjestyksen muodostaminen. Sisu korvaa ensi vuonna tällä hetkellä käytössä olevan Korppi-järjestelmän.

Moodle

Materiaalien jakamiseen ja tehtävien palautukseen usein käytetty alusta, joka mahdollistaa myös esimerkiksi keskustelualustojen ylläpitämisen.

Koppa

Moodlen tapainen järjestelmä, joka toimii käytännössä lähes samalla tavalla.

Tim

Käytetään esimerkiksi tilastotieteessä luentomateriaalien jakamiseen.