Yliopisto eroaa alemmista koulutusasteista suuresti muun muassa siinä, että täällä eteen ei (yleensä) lätkäistä valmista suunnitelmaa siitä, milloin ja mitä kursseja tulee suorittaa valmistuakseen. Opiskelijalla on mahdollisuus vaikuttaa omien opintojensa rakenteeseen ja aikataulutukseen suuresti, mikä voi alussa tuntua jopa ahdistavan suurelta vastuulta.
Siksi ajattelin, näin opintojeni loppupuolella olevana opiskelijana, tarjota esimerkin omien opintojeni kautta. Tässä postauksessa erittelen hieman sitä, millainen oma yliopistopolkuni on ollut rakenteen, aikataulutuksen ja sekä kokonaisuuksien, että yksittäisten kurssien asettelun pohjalta.
Opintojen kesto
Ensimmäisenä paljastan suoraan, että oma opintoaikani on venähtänyt huomattavasti tavoiteaikaa (3 vuotta kandidaatin tutkielmaa + 2 vuotta maisteria) pidemmäksi; syksyllä 2019 aloitin jo kahdeksannen opintovuoteni. Opintojen venyminen on kuitenkin täysin sallittua ja siihen voi olla monia syitä. Omalla kohdallani syynä on ollut lähinnä päättämättömyys ja halu opiskella, sillä vapaavalintaisia opintokokonaisuuksia (entiseltä nimeltään sivuaineita) on kertynyt tähän mennessä 5 (siinä missä alasta riippuen yleisin määrä on n. 2-3).
Yliopisto myöntää lähtökohtaisesti 7 vuoden opinto-oikeuden, minkä lisäksi KELAlla on omat vaatimuksensa opintoajasta tukien kannalta (esimerkiksi lainanhyvitys vaatii tavoiteajassa valmistumisen, eikä opintotukikuukausiakaan riitä rajattomasti). Sain itse keväällä 2019 pelätyn sähköpostiviestin siitä, että oma opintoaikani oli umpeutumassa kesän lopussa. Sitä oli kuitenkin ainakin oman kokemukseni mukaan helppo hakea lisää. Hakemukseen piti perustella, miksi tarvitsi lisäaikaa ja liittää mukaan suunnitelma siitä, milloin aikoo valmistua. Hain itse lisäaikaa vielä lukuvuodeksi 2019-2020 ja sainkin oikeuden koko vuodeksi.
Kuten aiemmin mainitsin, erilaisia opintoja minulla on aika liuta. Varsinainen opiskeltava aineeni on englannin kieli, mutta lisäksi olen opiskellut kokonaisuuksia myös opettajan pedagogiset opinnoista, suomen kielestä, kirjallisuudesta, suomalaisesta viittomakielestä ja erityispedagogiikasta. Tiedekunta ja laitos tarjoavat yleensä jonkinlaisen ohjeistuksen opintojen rakenteesta (esimerkiksi perusopinnot suoritetaan yleensä ensimmäisenä vuonna), mutta seuraavana käytännön esimerkki omista opinnoistani.
2012 - 2013: Ensimmäinen lukuvuosi
- Englannin kielen perusopinnot
- Kasvatustieteen perusopinnot
Yhteensä: 45 opintopistettä
2013 - 2014: Toinen lukuvuosi
- Erityispedagogiikan perusopinnot
- Muutama hajakurssi englannin kielen aineopintojen puolelta
- Vapaavalintaisina kursseina tieto- ja viestintäteknologian taitojen johdantokurssi, kielikeskuksen espanjan opintojen alkeiskurssit 1-4 ja monikulttuurisen viestinnän kurssi
Yhteensä: n. 55 op
2014 - 2015: Kolmas lukuvuosi
- Englannin kielen aineopinnot loppuun (lukuun ottamatta kandidaatin tutkielmaa ja seminaaria)
- Opintoihin pakollisena kuuluvat ruotsin kurssi ja äidinkielen kurssi (omassa tapauksessani äänenkäytön kurssi)
- Kielikeskuksen viittomakielen kurssit 1 & 2
Yhteensä: n. 55 op
2015 - 2016: Neljäs lukuvuosi
- Viittomakielen perusopinnot
- Pari hajakurssia viittomakielen aineopinnoista ja englannin syventävistä opinnoista
- Kandidaatin tutkielma ja seminaari
Yhteensä: n. 60 op
2016 - 2017: Viides lukuvuosi
- Viittomakielen aineopinnot (paria kurssia lukuun ottamatta)
- Kirjallisuudeen perusopinnot
Yhteensä: n. 60 op
2017 - 2018: Kuudes lukuvuosi
- Opettajan pedagogiset aineopinnot (sisältävät opetusharjoittelun)
- Suomen kielen perusopinnot
- Pari kurssia kirjallisuuden aineopintoja
Yhteensä: n. 65 op
2018 - 2019: Seitsemäs lukuvuosi
- Suurin osa englannin kielen syventävistä opinnoista
- Suomen kielen aineopinnot (yhtä kurssia lukuun ottamatta)
- Kirjallisuuden aineopintojen kursseja
- Yksi kurssi suomalaisen viittomakielen aineopintoja ja tutoroinnista saatu kurssi
- Aloitin myös tammikuussa 2019 maisterintutkielmaan kuuluvan seminaarikurssin, joka jatkuu vielä syksyn
Yhteensä: n. 55 op
Tälle lukuvuodelle tehtäväksi jäivät vielä maisterintutkielman seminaari ja itse tutkielman kirjoittaminen, yksi englannin kielen syventävien opintojen kurssi, yksi suomen kielen aineopintojen kurssi, kolme viimeistä kirjallisuuden aineopintojen kurssia, viimeinen viittomakielen aineopintojen kurssi ja maisterin portfolion kasaaminen.
Leikittelen lisäksi ajatuksella, että hakisin vielä opinto-oikeuden suomi toisena kielenä -kokonaisuuteen, jolloin saisin valmistuessani pätevyyden opettaa myös S2-opiskelijoita. Saa kuitenkin nähdä, miten käy! Ilman S2-kokonaisuutta tavoitteeni on valmistua viimeistään alkukeväästä, kokonaisuuden kanssa joskus kevään loppuun mennessä. Kokonaisuudessaan opintoni tulevat siis kestämään noin 8 vuotta.
Loppuun vielä sellainen disclaimer, että tämä postaus perustuu pääasiassa omiin kokemuksiini ja minun opintojeni rakenne voi poiketa varsin suurestikin vaikkapa jollakin toisella alalla opiskelevan kokemuksista. Toivottavasti tästä kuitenkin on apua jollekin omien opintojensa rakenteen suunnittelun kanssa kamppailevalle!
Opiskelun iloa!
Kielten opiskelijalähettiläs Pia
P.S: Tämän postauksen julkaisun aikaan olen jo vetäytynyt lähettiläshommista ja tehnyt tilaa uusille lähettiläille. Mikäli kuitenkin mieleen herää joitain kysymyksiä, saa minuunkin tarvittaessa yhteyttä nykyisten opiskelijalähettiläiden kautta!
Opintojen rakenne ja suunnittelu: Terveisiä kohta valmistuvalta opiskelijalta
Reviewed by JYU Opiskelijalähettiläät
on
0.09
Rating:
Ei kommentteja: