Etnologin elämää – oma opiskeluviikkoni

Hei kaikki lukijat! 

Tässä pala ihka-aitoa etnologin elämää eli minun viikkoni. Yleisenä huomiona haluaisin sanoa, että tämä ei ole etnologin eikä edes minun standardiviikkoni – opiskelussa, kun ei standardipäiviä tai -viikkoja oikein ole. Luentoja voi olla nolla tai kymmenen tai mitä tahansa siltä väliltä. Voin käydä jumpassa joka päivä tai en kerkeä ollenkaan. Tämä viikko kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan. Jumppaamaan ehdin sitten ensi viikolla, kun olen graduesitelmäni saanut nätisti purkkiin. 😊

MAANANTAI

Olen ollut viettämässä pääsiäistä Kuopiossa vanhempieni luona ja palaan sieltä poikaystävän ja kissojen kanssa maanantai-aamuna. Maanantai on viimeinen virallinen lomapäivä yliopistolla. Tässä kohtaa lienee syytä sanoa muutama sana yliopistolomista: (ainakaan Jyväskylän) yliopistossa ei ole muita virallisia lomia kuin pääsiäisloma, joka laskutavasta riippuen kestää noin reilun viikon. Ei siis syyslomaa tai hiihtolomaa. Joululoman pituus riippuu täysin omista kurssivalinnoista ja tenttiaikatauluista. Joillain se voi kestää kuukaudenkin ja jollain toisella viikon. ”Kesäloma” tarkoittaa opiskelijalle A) joko kesätöitä tai B) kesäopintoja. Paitsi toki, jos on niin varakas, että on mahdollista elää 3 kk saamatta tuloja mistään.

Mutta palatakseni omaan viikkoni: harkitsen lomasta huolimatta gradun kirjoittamista, mutta lopulta halu lollastella vie voiton – olen kirjoittanut gradua ihan riittävästi, lähes joka päivä ”pääsiäislomalla”. 

Katsomme poikaystävän kanssa Netflixistä Gilmore Girlsiä ja illalla kuudennen Harry Potter-elokuvan. Nautiskelemme viimeiset suklaamunien jämät ja herkuttelemme uuniperunoilla tofumajoneesitäytteellä. Jälkkäriksi kokeilemme vastaan tullutta uutta ohjetta: mango-kookosmaitopannacottaa, joka on hyvää ja seuraavana päivänä jääkaapissa maustuttuaan vielä parempaa. Pitäisi tehdä suursiivous, mutta kumpaakaan meistä ei höntsitä. Päätämme siirtää sitä suosiolla seuraavaan päivään. Ah – tällaista kun olisi opiskelu ja elämä joka päivä! ❤

TIISTAI

Normaali opiskeluarki jatkuu. Olen sopinut ystävän kanssa lounastreffit Librille, yliopiston kirjaston lounasravintolaan. Lomakuulumisten vaihdon jälkeen kiidän sukupuolentutkimuksen opinnäytetyöseminaariin, joka kestää klo 12 – 14. Opinnäytetyöseminaarissa ihmiset pitävät esitelmiä omasta kandistaan tai gradustaan, joka jollain tapaa liittyy sukupuoleen. Sitten opinnäytetöistä keskustellaan yhdessä. Aiheet vaihtelevat seminaarissamme laidasta laitaan: omasta tutkimuksestani (jossa tarkastelen sukupuolidiskursseja Indiana Jones-elokuvissa) aina tutkimuksiin, joissa pohditaan esimerkiksi vapaaehtoisen lapsettomuuden, naisten harjoittaman väkivallan tai tubettajien videoiden sukupuolimerkityksiä.

Seminaarin jälkeen kipitän tapani mukaan yliopiston kirjastolle pariksi tunniksi ahertamaan gradua. Graduttelun jälkeen tallustelen kotiin syömään. Usein en illallisen jälkeen tee enää kotona hommia, jollei ole pakko, mutta tällä kertaa raapusteltavana on vielä työhakemus. Ja sen jälkeen tietysti se suursiivous, jota lykkäsimme isännän kanssa eilen… Huh!

No mutta, hommat hoituvat ja kämppä kiiltää ja kiittää.

P.S. Muistutan jälleen kerran itseäni siitä, että haluan ensi kerralla siivota ihmisten aikoihin – mattojen tamppaaminen ei ole kivaa enää iltayhdeksältä. Meille. Eikä naapureille.

KESKIVIIKKO

Klo 10 – 12 minulla on etnologian luento. Kurssin titteli on jännittävä ”etnografia lähellä ja kaukana”. Kurssi on nimestään huolimatta fokusoitunut kauas Intiaan, koska se on luennoitsijan erikoisaluetta. Luennon aiheena on globalisaatio: mitä Intian etnografinen tutkimus kertoo globalisaation ja kulttuurin suhteen käsitteellistämisestä.

Luennon jälkeen lähden taas Libriin lounaalle poikaystävän kanssa. Kun hän ruoan jälkeen lähtee takaisin työharjoitteluun, minä suuntaan kirjaston rappuset ylös ja alan työstää perjantain opiskelijalähettiläskeikan dioja. Aika kuluu ihan huomaamatta, enkä kerkeäkään aiemmista suunnitelmistani poiketen painia tänään gradun kanssa. Olen kuitenkin tyytyväinen tekemiini dioihin. Tänään on ollut tuottelias päivä.

TORSTAI

Tapaan ystävän kanssa lounaan merkeissä, tällä kertaa JAMKin musiikkikampuksella. Sitten on graduseminaaria klo 12 – 14. Graduseminaarissa ohjataan opiskelijoita gradun teossa. Alkusyksystä jokainen on esitellyt ensin 1 – 2 sivun ideapaperin omasta gradustaan ja loppusyksystä 10 – 15 sivun tutkimussuunnitelman. Nyt keväällä opiskelijat esittelevät jo (lähes) valmiita gradun lukuja, esimerkiksi teorialuvun. Valmista tekstiä pitäisi olla ainakin 20 sivua. Kuten sukupuolentutkimuksenkin seminaarissa, meillä on erilaisia aiheita yhtä monta kuin on ihmisiäkin: opetusvienti Suomesta Abu-Dhabiin, kokemukset kotisynnytyksestä, luontokuvaus, Lenin-museon näyttelyt… Etnologiasta ja antropologiasta on moneksi. 😊

Luennon jälkeen suuntaan tapani mukaan yliopiston kirjastolle gradua vääntämään. Etenen mukavasti. Lisäksi organisoimme kahden muun lähettilään kanssa seuraavan päivän lukiolaisten vierailua. Vierailu saadaan pakettiin ja lähden tyytyväisenä kotiin klo 18 aikaan. Poikaystävä on tehnyt ruoan valmiiksi. On tosi mukavaa päästä valmiiseen pöytään pitkän puurtamisen jälkeen.

P.S. Vanhempi kissani Mustikka täytti tänään 15 vuotta! Juhlistimme synttäreitä illalla ahvenfileellä.

 

PERJANTAI

Perjantai-aamuni alkaa opiskelijalähettilästyökeikalla. Kauas ei tarvitse lähteä, sillä olen pitämässä yliopistoesittelyä kahden muun lähettilään kanssa Mattilanniemen kampuksella. Saavun paikalle klo 8.50, kymmenen minuuttia ennen esittelyn alkua. Kuten niin usein opiskelijalähettilästyössä, esittelyt eivät mene minuutilleen aiotun kaavan mukaisesti, sillä saamme paljon hyviä välikysymyksiä. Se ei haittaa, sillä aktiiviselle yleisölle on aina mukava puhua: mieluummin dialogi kuin monologi.

Esityksemme venyy puoli tuntia ja sotken pyörälläni pikavauhtia klo 10.15 alkavalle etnologian luennolle. Lopulta selviän Seminaarinmäen kampukselle noin 20 minuuttia myöhässä. No, se on elämää 😊

Luennolla katsotaan eteenpäin keskiviikkona aloitettua dokumenttia, joka kertoo maanviljelijöiden maan pakkolunastuksen aiheuttamista mellakoista ja mielenosoituksista Intiassa. Dokumentin jälkeen meillä on lyhyt keskustelu, jossa pohdimme suomalaisen ja intialaisen politiikan eroja. Sitten luento jatkuu perinteisellä opettajan diapläjäyksellä, jonka teemana on urbanisaatio & politiikka: miten antropologit hahmottavat kaupunkien ja maaseudun muutoksia.

Luento päättyy 11.45 ja suuntaan taas Libriin lounaalle poikaystävän kanssa. Törmään ruokalassa sattumalta muutamaan opiskelijakaveriini ja jään vähäksi aikaa rupattelemaan. Joudun pian kuitenkin pyyhältämään kotiin, sillä minun täytyy pakata ennen lähtöäni viikonlopuksi lastenhoitajaksi veljen perheen luokse Espooseen.

Bussin pitäisi lähteä 13.30, mutta se saapuu hieman myöhässä. Bussimatka sujuu supertehokkaasti gradua kirjoitellen ja saavun hyvillä mielin Helsingin Kamppiin klo 17.05. Ajoitus on mainio, sillä Espoon bussiterminaalista lähtee juuri sopivasti bussi. Bussisuhailun päätteeksi pääsen suoraan ruokapöytään. Ruoan jälkeen lähdemme ulkoilemaan veljeni lasten kanssa. Toinen heistä on oppinut juuri pyöräilemään ja haluaa innokkaasti esitellä taitojaan. Pyöränäytöksen, keinumisen ja hiekkakakkujen jälkeen kerkeämme vielä aikuisten kesken pelata Dixit-korttipeliä herkkujen äärellä.

LAUANTAI 

Lauantai on lastenhoitopäivä. Vaikka lastenhoito onkin intensiivistä hommaa, tuntuu se kuitenkin mukavalta vaihtelulta gradun puurtamiselle. Päivä hujahtaa nopeasti lasten kanssa raesateessa ulkoillessa, satuja lukiessa, leikkiessä, ruokaa laittaessa, vaippaa vaihtaessa, syöttäessä ja saunoessa. Lapset ovat olleet päivän kiltisti, mutta illalla he eivät malta käydä nukkumaan. Pitkällisen väsytystaktiikan jälkeen lapset kuitenkin saadaan sänkyihinsä ja Mysterium-lautapeli voi alkaa. Ensimmäinen erä päättyy tiukasti tappioon, mutta toisessa tulee kauan odotettu voitto. Jes!

SUNNUNTAI

Heräilen aamulla yhdeksän aikaan. Aamupalan jälkeen lasten kanssa käydään neuvottelua patjaliukumäen rakentamisesta ja toinen tenavista esittelee minulle ylpeänä muumitietokonettaan. Totean, että se on kyllä tosi hieno ja, että olisipa minullakin noin hieno läppäri. 3-vuotias lohduttaa minua, että voidaan ensi kerralla käydä ostamassa minullekin muumikone, kun tulen käymään.

Bussi Kamppiin lähtee jo klo 11.19, joten aamu vilahtaa nopeasti. Nappaan naamariin pikalounaan ja lähden bussipysäkille saattokomitean kanssa. Kysyn bussia odotellessa 3-vuotiaalta, oliko kiva, kun olin käymässä ja hän toteaa, että ”No OLI! Mutta olisit voinut olla vielä yhden yön!”.

Kampissa olen jo hyvissä ajoin, sillä bussi lähtee vasta 12.30. Kuuntelen musiikkia. Bussimatkan alussa minua laiskottaa, enkä jaksa avata läppäriä, joten kuuntelen kasarihittejä Lahteen asti. Lopulta luovutan ja kaivan läppärin repusta ja alan kirjoittaa tätä blogikirjoitusta. Kun olen päässyt vauhtiin, kirjoitankin koko matkan Jyväskylään asti. Bussi on perillä klo 15.53, hieman etuajassa.

Illalla on ollut tarkoitus koulia paprikan ja jalapenon taimet isompiin ruukkuihin, mutta poikaystävän opintohommat venyvät. Kouliminen siirtyy seuraavaan päivään. Graduakin pitäisi ähertää, mutta sunnuntai-illan köllöttely telkkarin ääressä vie tällä kertaa voiton. Gilmore Girls 1 – Gradu 0. Ja taas yksi viikko on purkissa.