Vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille

Hei!
Luokanope Suvi täällä jälleen kirjoittelee. Opintojeni aikana olen ehtinyt lähteä ulkomaille pariin otteeseen. Olen opiskellut yhden lukukauden Etelä-Koreassa ja suorittanut lyhyen opetusharjoittelun Intiassa. Näistä pääsette nyt kuulemaan vähän enemmän.

Lähdin Etelä-Koreaan vaihtoon keväällä 2016. Alun perin hain yliopiston kaukokohteiden vaihtohaussa USA:han, mutta sinne en valitettavasti päässyt. Täydennyshaussa kokeilin onneani Aasian maiden suhteen ja Koreasta aukesi minulle paikka. Asuin 4 kuukautta Pusanissa, eli Etelä-Korean toisiksi suurimmassa kaupungissa. Asuin yliopiston asuntolassa muiden vaihtarien ja korealaisten opiskelijoiden kanssa. En onnistunut päästä kuin yhdelle kasvatustieteen kurssille, joten muut opintoni käsittelivät Aasian ja Korean kulttuureita sekä tenniksen alkeita. Vaihtokevään aikana ehdin vaellella paljon (Korea on täynnä vuoria), kiertää ympäri Pusania, Soulia ja monta muuta lähikaupunkia, tutustua moniin ihaniin vaihtareihin ja toki myös paikallisiin, viettää paljon aikaa rannalla (Pusan on merenrantakaupunki ihanine hiekkarantoineen), oppia korealaisesta kulttuurista ja matkustella vaihdon aikana jälkeen lähimaissa. Vaihtoon lähteminen oli ehdottomasti sen arvoista, vaikka välillä koti-ikävä iskikin.

Alkuvuodesta 2017 vietin Intiassa reilu kolme viikkoa, josta kaksi viikkoa suoritin harjoittelua paikallisessa kyläkoulussa. Sain itse päättää kuinka kauan haluan harjoittelua tehdä, ja oma uskallus riitti kahteen viikkoon. Sain harjoittelusta muutaman opintopisteen, mutta pääsyy lähteä oli tietenkin halu nähdä maailmaa ja paikkoja joihin ei muuten tulisi lähdettyä. Asuin kyläkoulun johtajien kotona koulun naapurissa. Seurailin oppitunteja ja kyläkoulun menoa ylipäänsä ja pääsin itsekin opettamaan monta tuntia. Koulun pääkieli oli englanti, vaikkei englannin taito ihan huipussaan oppilailla ollutkaan. Koulu sijaitsi köyhässä osavaltiossa, ja kulttuurishokki oli kohtalaisen suuri. Ei ollut juoksevaa vettä, sähköt pätki, ei ollut mitään lämmitystä joten iltaisin sisällä talossa oli vain muutama aste, ja suihkussa käynti tarkoitti ämpärin vettä päälleen kaatamista. Nämä asiat tekivät kokemuksesta juurikin niin hienon. Kuitenkin itselleni kaksi viikkoa tätä oli tarpeeksi.

Suvi, luokanopettajalähettiläs