Psykologian uusi opiskelijalähettiläs esittäytyy!

Moikka! Tänään täällä kirjoittelee Sonia, 5. vuoden psykologian opiskelija. Kerron teille mun tiestäni juuri tänne Jyväskylän psykalle sekä vähän vinkkejä tuleville hakijoille.

Miksi juuri psykologia?

Aloittaessani lukion, en vielä yhtään tiennyt, mitä haluaisin tehdä "isona". Ajattelin aluksi, etten ehkä löytäisikään vielä lukioaikana mitään tiettyä alaa, joka kiinnostaisi minua erityisen paljon. Käytyäni lukion ensimmäisen psykologian kurssin, kiinnostukseni heräsi hieman. Täytyy tässä välissä mainita, että en saanut vielä ensimmäisestä kurssista edes hyvää arvosanaa - silti koin, että täytyy kyllä ottaa lisää psykologian kursseja. Heti seuraavalla kurssilla innostuin psykologiasta aivan eri tasolla kuin ensimmäisen kurssin aikana. Lopulta kävinkin kaikki lukioni tarjoamat psykologian kurssit ja koin, että tämä olisi jotain sellaista mitä olisi mielenkiintoista opiskella lisääkin.

Opiskelijavapun viettoa Harjulla

Mitä enemmän opiskelin psykologiaa lukiossa, sitä enemmän myös tajusin, kuinka laaja tieteenala on kyseessä. Psykologista tietämystä tarvitaan ja sitä voidaan hyödyntää niin monilla eri yhteiskunnan alueilla, kuten kouluissa, työpaikalla ja perheiden parissa. En tuolloin vielä tiennyt tarkkaan, mitä haluaisin psykologian parissa tehdä, mutta olin aina kokenut ihmisten auttamisen olevan itselleni hyvin tärkeää. Olen aina myös ollut kiinnostunut ymmärtämään ihmisen käyttäytymisen syvällisempiä motiiveja.

Epäröinnin kautta päättäväisyyteen

Lukion toisena vuonna selvittelin, mitä vaadittaisiin yliopistojen psykologian valintakokeisiin. Yllätyin tuolloin tilastomatikan osuudesta valintakokeissa ja koin, etten voi kyllä millään päästä psykalle. Voisin sanoa, ettei matemaattinen itsetuntoni ollut tuolloin kovin korkealla. Juttelin opinto-ohjaajani kanssa (joka sattui olemaan myös psykologian opettajani) ja kerroin, että en kyllä ehkä haekaan psykalle vaikka haluaisin sinne. Hän oli kuitenkin käymieni kurssien perusteella nähnyt kiinnostukseni psykologiaa
kohtaan ja kannusti kovasti hakemaan matikasta huolimatta. 

Sinä keväänä kun kirjoitin ylioppilaaksi, en vielä uskaltanut hakea psykalle. Nyt kun asiaa miettii, suosittelisin kaikkia kiinnostuneita edes kokeilemaan hakemista ja valintakokeeseen menemistä, vaikka ei olisi varma pärjääkö siellä! Kävin kyllä monissa muissa valintakokeissa, mutta en psykologian. Tajusin näissä kokeissa käytyäni, ettei minua kyllä oikeasti kiinnosta mikään muu niin paljoa kuin juuri psykologian opiskelu. Tein päätöksen, että yritän seuraavana vuonna tosissani hakea psykalle. Se, että uskalsin lopulta hakea, oli myös opinto-ohjaajani kannustamisen ansiota. 

"Mahdottomasta" totta - Miten pääsin opiskelemaan psykaa?

Kesäyön Jyväsjärvi

Ajattelin alunperin, että olisi lähes mahdotonta että saisin opiskelupaikan psykalta. Luulin, ettei sinne pääsisi muuta kuin pitkän matikan taiturit (en valitettavasti kuulunut heihin). Omasta asenteesta ja motivaatiosta oli kuitenkin apua ja  lopulta kävikin niin onnekkaasti, että pääsin opiskelemaan vuonna 2015. Vietin kaksi välivuotta ja tästä joku voisi ajatella, että onpas harmi kun en päässyt heti opiskelemaan. En kuitenkaan ole samaa mieltä, sillä sain hyvää lisäaikaa miettiä, mitä oikeasti haluaisin opiskella ja missä kaupungissa. Toki välivuosien aikana mietti myös paljon sitä, että mitä jos en pääsisikään täysillä yrittämisestä huolimatta sisään yliopistoon. Epävarmuuden tunteita oli pakko oppia sietämään.

Valintakokeisiin lukiessani olin tehnyt tarkan suunnitelman, mitä ja kuinka paljon opiskelen päivittäin. Pidin tarkat rajat: kun opiskeluaika oli ohi, sitten ei enää palattu sen päivän aikana materiaaleihin. Huolehdin, että vapaa-ajalla oli palauttavaa ja mukavaa tekemistä.

  

Opiskelussa parasta?

Meillä Jyväskylän psykalla oon kokenut, että kaikki saa olla täällä just sellaisia kuin ovat. Empaattisten, hyväksyvien ja syvällisiä keskusteluja rakastavien ihmisten parissa kyllä viihtyy! Opiskelu on mukavasti sovitettavissa omiin aikatauluihin ja heti opintojen alusta alkaen innostava ilmapiiri vie mukanaan. Opinnoista saa juuri oman näköiset kiinnostuksen kohteiden ja tulevien urahaaveiden mukaan.


Vaikka suuret hakijamäärät ja pienet sisäänpääsyprosentit ahdistaisivat, omalla motivaatiolla ja asennoitumisella voi vaikuttaa jo paljon lopputulokseen. Tsemppiä kaikille vielä loppuvuoden rutistukseen!


Pidetäänhän huolta toisistamme ♡

Hakutulokset

Tulokset internetist♡

Terkuin Sonia, psykologian opiskelijalähettiläs